Kun harrastuksesta tulikin ammatti

Tie tietotekniikan pariin ei aina kulje suoraan koulun penkiltä koodariksi. Vitec Katrinalla ohjelmistokehittäjänä työskentelevän Arvi Mustajärven urapolku alkoi aivan toisenlaisesta työstä – ja vei harrastuksen kautta Vitec Katrinalle seurakunnille tarjottavien ohjelmistojen pariin.

Moni Vitec Katrinan työntekijä on päätynyt nykyiseen työtehtäväänsä harrastuksen kautta. Yksi heistä on ohjelmistokehittäjä Arvi Mustajärvi. Arvi kertoo kiinnostuksen ohjelmointiin syntyneen jo nuorena strategiapelin kautta, jota hän pelasi isoveljensä kanssa. ”Peliä pystyi itse muokkaamaan, ja me innostuttiin siitä”, Arvi kertoo. ”Me tehtiin omaa grafiikkaa ja uusia toiminnallisuuksia. Se oli varmaan ensimmäinen kerta, kun tein itse tavallaan ohjelmointia.”

Sattuma vei sähköasentajasta kehittäjäksi


Peruskoulun jälkeen Arvi opiskeli sähkö- ja automaatioasentajaksi. Opintoihin sisältyi kevyttä ohjelmointia, jonka Arvi koki omaksi vahvuudekseen. ”Siellä tuli ensimmäisen kerran ajatus, että tällaista olisi hauska tehdä työksi ehkä sitten joskus.” Ajatus vahvistui myöhemmin armeijassa, minkä jälkeen Arvi ryhtyi harrastamaan ohjelmointia aktiivisemmin sähköasentajan työnsä ohessa. 

Arvi teki vapaa-ajallaan pieniä webbiprojekteja, minkä lisäksi hän suoritti tietotekniikan kursseja avoimessa yliopistossa. ”Alun perin ajattelin, että koska pelit ovat kivoja, niitä olisi mukava tehdä itsekin. Mutta ajan myötä toiminnallisemmat järjestelmät alkoivat kiinnostaa enemmän. Ne ovat käytännönläheisiä, ja niillä voi olla yhteiskunnallistakin merkitystä.” Myöhemmin Arvi jatkoi opintojaan ammattikorkeakoulussa.

Ura ohjelmistokehittäjänä aukeni sattumalta kaverin kautta. ”Eräs kaverini oli töissä Suomen tieverkko Oy:llä, jonne tarvittiin softakehittäjää. Hän suositteli minua firman HR-henkilölle, joka sitten tarjosi minulle paikkaa. Lopetin sähköhommat kokonaisuudessaan ja ajauduin vähän kuin puolivahingossa tälle alalle. Päädyin siis harrastuksen kautta näihin töihin.” 

Enemmän kuin pelkkää työtä


Eräänä päivänä Arvin silmiin osui ilmoitus, jossa Vitec Katrina haki ohjelmistokehittäjää. ”Työ vaikutti mielenkiintoiselta ja työnkuva juuri omaan osaamiseeni sopivalta”, Arvi muistelee. ”Myös yhtiörakenne kuulosti järkevältä. Vitec Katrinahan on osa Vitec Software Groupia, johon kuuluu lähtökohtaisesti vertikaaleja yrityksiä, joilla on yhteiskunnallista merkitystä”. 

Työn merkityksellisyydellä oli iso vaikutus: ”Vitec Katrina tarjoaa ohjelmistoja seurakunnille. Seurakunnat puolestaan tarjoavat ihmisille tärkeitä palveluita, kuten diakonia, perheneuvonta ja vapaaehtoistyö. On mukavaa, että pystyn oman työni kautta helpottamaan näiden palveluiden käyttöä. Koen että tämä on enemmän kuin pelkkää työtä – tästä on oikeasti hyötyä.”

Innovatiivinen työympäristö innoittaa


Arvi työskentelee Katrina-tuoteperheen parissa kehittäen tuotteita ja huolehtien siitä, että Katrina on toiminnaltaan vakaa ja ajan tasalla. Hänen mukaansa työssä on monia mukavia puolia, kuten innovatiivista tekemistä ruokkiva työympäristö. ”Jokainen voi vaikuttaa itse omaan tekemiseensä ja ratkaisuihin, eikä kukaan tule mistään norsunluutornista huutelemaan, miten asiat on pakko tehdä. Kehittäjillä on myös velvollisuus kehittää toimintatapoja, mikä vie toimintaa jatkuvasti eteenpäin.”

Kiittelyä saavat myös matala hierarkia ja mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen. ”Paljon tulee uutta ja paljon pitää oppia, mutta se on tämän alan suola. Ei pidä jättäytyä siihen, että minä osaan jo nämä asiat, vaan pitää olla kyky ja halu sopeutua muutokseen. Seurata mitä tapahtuu teknologiapuolella.” 

Tietokoneen äärellä kuluu Arvin mukaan aikaa myös vapaa-ajalla, mutta vastapainoa löytyy liikkeestä ja musiikista. Kun kone menee kiinni, hänet voi löytää hiihtoladulta, lenkiltä tai salilta. Pitkäaikaisiin harrastuksiin kuuluu myös klassisen kitaran soitto. ”Joskus palautuminen tarkoittaa kuitenkin ihan arkisia asioita: kuntopyörän polkemista, ruoanlaittoa, äänikirjojen tai musiikin kuuntelua – tai vain rauhallista hetkeä sohvalla. Päivä ratkaisee.”